Olen yrittänyt kirjoittaa tätä blogia osoittamatta sormella lapsieni sukupuolta. Tai että edes mainitsisin ovatko he tyttäriä vai poikia vai sekä että. Olen halunnut tarttua sellaisiin ongelmiin ja omiin huoliin, jotka koskevat niin tyttöjä kuin poikiakin. Ja nyt kun sukupuolineutraali on nostanut aivan uuden ilmiön, haluan kiinnittää huomion omaan lähipiiriini. 

Olen joskus aikasemminkin herkutellut ajatuksella siitä, että sukupuolien välinen tasa-arvo pitäisi aloittaa jo aivan ruohonjuuri tasolla. Että ei vasta aikuisena yritetä matkia toisen vahvuuksia työelämässä tai koulutuksessa, vaan jo lapsuudessa me vanhemmat sekä lapsien arjessa läsnäolevat aikuiset yritämme tehdä parhaamme. Emme saa sanoa tytöille, jotka kiukuttelee, ettei kiltit tytöt tee niin. Eikä painiville pojille voi vain kohautella olkia ja todeta, että pojat nyt vaan on poikia. 

Usein olen nähnyt lähipiirissä, kuinka tyttölapsille ostetaan lahjoiksi lelu-uunia, keittiötarvikkeita, nukke ja sille kaikki mahdollinen oheistuotteisto. Tytöt saavat usein pehmolelujakin vielä yli 10-vuotiaina. Nyt käsi sydämelle kaikki ja miettikää, koska viimeksi olette pojalle ostaneet jotain koska se on "kaunista"? Entäs tytölle, koska se on "rajua"? Pojat saa leikkiä sotiaan, kasata tuhansia lego-palikoita erilaisina tuoteperheinä (no tytöille on friends ja prinsessat..), leikkiä tiedemiehiä ja ohjata lähes joka sorttista kauko-ohjattavaa, mitä maa päällään kantaa. Tyttöjä opetetaan olemaan hiljaa, leikkimään nätisti kotia ja olemaan olematta poikien sodan jaloissa. 

Just. Ja näistä lapsuusmuistoista pitäisi kyetä aikuisena irtaantumaan tasa-arvomaailmaan. Olemaan tyttö poikien maailmassa tai poika tyttöjen maailmassa. 

Ei loppujen lopuksi ole pitkäkään aika siitä, kun tytöt puettuina housuihin oli täysin mahdoton ajatus. Joten miksi ei maailma, missä pojat kulkevat hameissa yhtä lailla olisi mahdollinen ? Kerronpa miksi : koska hame on tyttöjen vaate. En tiedä kuka tämän ilmiön on luonut, mutta joku sen teki. Joku päätti, että kaikki mikä on tyttöjen on pyhää ; mutta kaikki mikä on poikien kuuluu tytöille oikeudeksi yhtä lailla. Koska pojatkin saavat. 

Ongelmaksi muodostuu näiden ennakkoluulojen ja stereotypioiden kääntäminen. Muuttaa yhteiskunta muotoon, missä pojatkin saavat olla heikkoja ja tunteikkaita. Missä tytöt ja pojat saavat telmiä yhdessä, ilman että siitä tehdään sukupuoli-ongelmaa. Ilman, että isovanhemmat päättävät, miten tyttäriä ja poikia kasvatetaan 2010-luvun Suomessa. Muutos alkaa pienistä teoista. Kuuntelivista ja huomioonottavista aikuisista. Niistä aikuisista, jotka ottavat tyttöjen astronautti-haaveet vakavasti. Niistä aikuisista, jotka antavat poikansa haaveilla sairaanhoitajan ammatista ilman patistusta vähintään hermokirurgiaan.. 

En tiedä, kuinka monta sukupolvea vaaditaan rikkomaan näin pitkät "perinteet" ja mieliin juurtuneet ennakkokäsitykset. Ehkä monta, ehkä vain kaksi. Jos jokainen tekisi osansa, antaisi lapsen olla lapsi, olematta tyttö taikka poika, olisi maailma tasapainoisempi paikka. Enää ei tyttöjen tarvitsisi aikuisena osoittaa omaa vahvuuttaan miesten maailmassa muuttumalla itsekin mieheksi. Eikä poikia pakotettaisi patoamaan tunteita.